Koiran ruokinta ja ruuansulatus


Yleistä koiran ruuansulatuksesta

Koira on ruuansulatusfysiologialtaan lihansyöjä ja suden jälkeläinen. Sen elimistö on sopeutunut käyttämään ravinnokseen eläinperäistä ravintoa. Koira on tehokas rasvan ja eläinproteiinin hyväksikäyttäjä, mutta kuitenkin ruokavalioltaan hyvinkin joustava. Koiralla sanotaan olevan kaikkiruokaisen piirteitä ja tämä onkin mahdollistanut sen hyvän sopeutumisen "ihmisen pöydännurkalla elämiseen". Kuitenkaan koiran ruokintaa ei voi lähestyä samalta viivalta kuin ihmisen, sillä koiran ruuansulatusfysiologiassa on ratkaisevia eroja ihmiseen verrattuna.

Koiran ruuansulatuskanava on todella lyhyt: vain viisinkertainen verrattuna sen ruumiin pituuteen. Sekaravintoa luonnollisesti syövillä eläimillä ruuansulatuskanavan pituus on jopa 14 kertainen ruumiin pituuteen nähden. Myös koiran hampaisto on erikoistunut repimiseen ja siltä puuttuu kokonaan jauhamiseen tarkoitetut poskihampaat. Koira ei pysty käyttämään kuitua tehokkaasti hyväkseen sillä paksusuoli on kovin lyhyt eikä koiran ruuansulatuselimistö käytä ravintoaineita kovin tarkasti hyödykseen. Koiran ruokinta pitääkin sopeuttaa niin, että tarjottava dieetti ottaa koiran ruuansulatuksen erikoispiirteet huomioon.


Koiran syöntikäyttäytyminen

Luonnonvarainen koiraeläin osaa normaalisti säännöstellä syöntiään siten, että paino pysyy stabiilina. Koira kesyyntyessään on kuitenkin menettänyt osan tästä itsekontrollistaan ja jos rasvaista ruokaa on helposti saatavilla koira lihoo. Erilaiset ruuan aineosat voivat sitten osaltaan lisätä tai heikentää maittavuutta.

Tutkimusten mukaan ruuan värillä tai ulkonäöllä ei ole koiralle väliä ja hajukin on makua tärkeämpi. Lämmin ruoka on tavallisesti koiralle maittavampaa kuin kylmä ja kostutettu kelpaa paremmin kuin kuiva. Liika kuitu ruuassa heikentää maittavuutta - koira tietää ilmeisesti itse, mikä ei sula suolistossa ja voi aiheuttaa suuressa määrin jopa suolen tukkeutumisen. Päinvastoin kuin kissa, koira ei hae vaihtelua ruuassaan, vaan sama ruoka voi maittaa menestyksekkäästi koko aikuisiän. Yksilöiden opittu käyttäytyminen vaikuttaa tietenkin syöntikäyttäytymiseen ja tottumus onkin tässä asiassa puoli ruokaa.


Energiantarve

Koira ei syö pääasiassa täyttääkseen mahaansa vaan energiantarpeensa. Energiantarve vaihtelee koiran iän ja aktiivisuuden mukaan ollen noin 120-140 kcal/vrk jokaista metabolista elopainokiloa kohden. Pennuilla energiantarve ei kuitenkaan ole verrannollinen suoraan painoon, sillä jo koirarotujen aikuispainot ovat useita kymmeniä kiloja erisuuret. Suurimpia eroja painossa edustaa varmasti perhoskoira ja tanskandoggi joilla ero voi olla jopa 70 kiloa! Pennun energiantarpeen määritykseen vaikuttaa se, kuinka paljon pentu painaa suhteessa aikuispainoonsa.

Koiran energiantarvetta määritettäessä on otetteva aikuisenakin huomioon koiran rakenne: esimerkiksi whippet on käytännössä pelkkää jalkaa, kun taas monet matalat terrierit karkeasti sanottuna pelkkää runkoa.

Jahti&Vahti-esite
Yritys
Ruoki koiraasi oikein
Kysy asiantuntijalta
Koiravinkit